Poikittais- ja pitkittäistutkimus, vertaile näiden kahden tutkimusasetelman vahvuuksia ja heikkouksia kehityspsykologisessa tutkimuksessa.

Kehityspsykologian tutkimuksissa käytetään psykologisten tutkimusten tutkimusasetelmia, kuten esimerkiksi kokeellisia ja korrelatiivisia. Kehitystä tutkittaessa halutaan usein saada tietoa iän myötä tapahtuvista muutoksista. Tällöin on tarpeellista verrata eri ikäryhmistä saatuja tietoja keskenään. Kun halutaan saada tietoa iän myötä tapahtuvasta psyykkisestä kehityksestä, tutkijoilla on mahdollisuus toteuttaa tutkimuksensa kahden erilaisen tutkimusasetelman avulla. Pitkittäistutkimuksessa tutkitaan samoja henkilöitä vähintään kaksi kertaa, eri-ikäisinä. Tällöin saadaan tietoa muutoksista iän myötä. Jos esimerkiksi halutaan tutkia ajattelun kehittymistä kaksivuotiaasta varhaisnuoruuteen, valitaan tutkittavaksi kaksivuotiaita lapsia. Heitä seurataan säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kahden vuoden välein aina nuoruusikään asti. Poikittaistutkimuksessa sen sijaan tutkimukseen otettaisiin eri-ikäisiä lapsia, jotka osallistuisivat tutkimukseen vain kerran. Tällöin tietoa ei saataisi yksilöllisistä muutoksista, vaan eri ikäryhmien välisistä eroista. Sekä pitkittäis- että poikittaistutkimuksessa on omat haasteensa. Pitkittäistutkimus vie paljon aikaa verrattuna poikkitäistutkimukseen, jossa aineisto saadaan koottua yhdellä kertaa. Pitkittäistutkimuksessa tutkittavien määrä yleensä vähenee vuosien kuluessa, sillä kaikkia otokseen kuuluneita ei tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa välttämättä enää tavoiteta. Vuosikymmeniä kestävässä seurannassa myös tutkijat saattavat vaihtua. Poikittaistutkimuksen vaikeutena taas on se, ettei tutkimus kerro mitään yksilöiden kehityksestä, vaan se ainoastaan kertoo eri ikäryhmien eroista. Ongelmana on myös niin sanottu kohorttivaikutus: tiettynä aikana syntyneiden, eli tietyn kohortin, eli olosuhteet saattavat olla täysin erilaiset kuin jonakin toisena aikana syntyneiden, minkä vuoksi ikäryhmien väliset erot eivät välttämättä kerro psyykkisestä kehityksestä vaan yhteiskunnallisista olosuhteista.